Katso Salarakas-runokilpailun parhaita paloja Tommy Tabermannin tulkitsemana! Klikkaa tästä.

Lahden Runomaraton ry. on lahtelainen kulttuuriyhdistys, joka edistää sanataidetta ja tuo runoutta suuren yleisön ulottuville. 27.-28.6.2008 Lahdessa järjestetään kansainvälinen 14. Runomaraton -festivaali, jonka teemana on Runous ja hyvinvointi.

Vuonna 2007 yhdistys juhli 25-vuotista toimintaansa. Lahteen levittäytynyt kuudes Runoviikko 21.-26.5. tarjosi monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille runon ystäville. Juhlavuoden Salarakas-runokilpailun tulokset julkistettiin lokakuussa 2007. Kilpailuun tuli noin 1500 tekstiä yli 500 kirjoittajalta. Teksteistä koottu runokirja Hän asuu vierashuonetta julkaistiin 24.10.

Edellinen Runomaraton järjestettiin vuonna 2006. Mukkulan tammien alle kokoontui kirjailijoita ja tutkijoita useista kulttuureista pohtimaan Globaali Runo –seminaariin, voiko runo edistää vuoropuhelua kielten ja kansojen välillä. Lasten Pikku Runomaraton tarjosi puolestaan seikkailun satumetsässä.

Lahden Runomaraton on toiminut jo vuodesta 1982. Kesätapahtumien lisäksi se on ehtinyt järjestää 13 runokilpailua, kuusi runoviikkoa, runomatineoita ja kulttuuri-iltoja. Runokilpailujen parhaimmistosta on koottu 13 antologiaa. Yhdistys on ollut myös kehittämässä sanataiteen koulutusta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Hän asuu vierashuonetta: valikoima rakkausrunoja -kokoelmaan valittiin seuraavien Salarakas-runokilpailuun osallistuneiden runot:

Alho, Liisa, Oulainen

Eeva, Sanna, Helsinki

Hakola, Marja, Helsinki

Hallamäki, Irene M.E, Jyväskylä

Halonen, Kati, Nastola

Hämäläinen, Tuula, Lahti

Järvenpää, Timo, Ylinen

Kalenius, Lea, Lahti

Kekkonen, Ritva, Turku

Kettula, Pirjo, Rymättylä

Kiviranta Kirsi, Helsinki

Koumulainen, Kirsi, Joensuu

Kotola, Eino, Tampere

Kraft, Erkki, Helsinki

Kujanpää, Aleksi, Espoo

Kulmala, Turkka, Turku

Laine, Veera, Porvoo

Lappeteläinen, Sinikka, Tornio

Leinonen, Ann, Lahti

Makkonen, Väinö, Varkaus

Mellanen, Arja, Espoo

Myllylä, Hillevi, Kärsämäki

Okkonen, Tarja, Helsinki

Palmqvist, Rita, Vantaa

Pusa, Pekka, Rovaniemi 

Pääkkönen, Piia, Lohja

Rancken-Vuoristo, Aino, Helsinki

Räsänen, Markku, Helsinki

Räty, Mikko, Helsinki

Siirilä, Pirkko, Jyväskylä

Toikkanen, Jaakko, Jyväskylä

Tolonen, Leena, Kello

Valtanen, Sofia, Turku

Vilkki, Mari, Helsinki 

Paljon onnea!

Kaikki kirjoittajat saavat lähiaikoina postitse yhden tekijäkappaleen ja tilausohjeet, jotka oikeuttavat tekijänalennuksiin. Toimisto pyytää kärsivällisyyttä.

Lahden Runomaratonin 13. runokilpailu on ratkennut ja tulokset julkistettiin 24.10.2007 kirjakauppa Tarinassa Lahdessa. Salarakas-kilpailun voitti Mikko Räty Helsingistä. Kilpailussa sijoittui toiseksi Eino Kotola Tampereelta ja kolmanneksi Sofia Valtanen Turusta. Kunniamaininnat saivat Väinö Makkonen Varkaudesta ja Lea Kalenius Lahdesta. Kilpailun raadin puheenjohtajana toimi kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen. Raadissa olivat mukana myös sanataidekouluttaja Anja Kuhalampi, lausuja Osmo Hokkanen, kirjailija, toimittaja Kalle Veirto ja sanataideohjaaja Hannele Koukila. 

Voittajien julkistamisen yhteydessä julkistettiin myös Lahden Runomaratonin 13. antologia Hän asuu vierashuonetta: valikoima rakkausrunoja. Kirjaan valittiin kilpailun parhaat ja kiinnostavimmat runot, joiden tekijät ovat eri puolilta Suomea. Runokokoelman ovat toimittaneet Anja Kuhalampi ja Terhi Willman. Kirjan on taittanut Kati Kelo.

Tervetuloa myös runoilijoiden palkitsemistilaisuuteen Helsingin Kirjamessuille lauantaina 27.10. klo 16 osastolle 6 N 34. Tilaisuudessa on läsnä useita palkittuja ja kirjaan valittuja runoilijoita sekä raadin puheenjohtaja Vilja-Tuulia Huotarinen. Messuosastolla on mahdollisuus kuulla runoja kirjoittajien esittäminä. Lahden Runomaraton osallistuu messuille lahtelaisten kulttuuritahojen yhteisosastolla Lahti – hyvinvointia kulttuurista. Lahden Runomaratonin sivustolla avautuu linkki, jonka kautta on mahdollista kuulla kilpailun voittajarunoja runoilija Tommy Tabermann tulkitsemana. 

Lisätiedot: pääsihteeri Terhi Willman, 050 594 7465, toimisto@runomaraton.com, www.runomaraton.com

Lauantaina 3.11.2007 klo 16

TEATTERI VANHAN JUKON estradilla,

Vesijärvenkatu 16

Solistina Kristiina Lanki, vierailijoina Hannu Lehtonen ja Shorts It -kvartetti, kapellimestarina Martti Kuittinen.

Pääsymaksu 10 euroa. Tervetuloa!

Kanssa Rudolf Valentinon vyöryi

tango tanssiparketeille Pariisiin.

Kuivan ruohon lailla gauchon kuuma

veri syttyi rakkaudeksi chansoniin.

Rytmi argentiinalaisen

syke heikoksi saa naisen,

ei hän muuta voi

kuin vain mukaan antautua

ilman vastaan kamppailua,

tangoon kun se soi.

“Musiikki- ja tanssityyli Chango syntyi Pariisissa. Changon juuret ovat Place de Clichyn liepeillä ja Montmartren pienissä kabareissa soineen chansonin ja Buenos Airesin rähjäisissä satamakapakoissa syntyneessä muotitanssi Tangossa. Tyylisuunnalle nimen antaa Argentiinasta Pariisiin emigroitunut kitaravirtuoosi Ramon Arcado. Rue des Saules-kadun pienessä Lapin Agile -nimisessä kabareessa Changoa kuuntelivat ja tanssivat Montmartren kultakauden maalarit Maurice Utrillo, pablo Picasso ja Amadeo Modigliani sekä länsimaisen kirjallisuuden suuri uudistaja Marcel Proust.”

Changon tarina tulee tutuksi Teatteri Vanhassa Jukossa Lahdessa 3.11. 2007 klo 16.00. Kaikki konserttiin valitut kappaleet kertovat Chansonin ja rakkauden pääkaupungista Pariisista. Suomalaisillekin tutut Seinen rantamaisemat ovat näyttämönä Changolle. Laulut kertovat Montmartren ullakkohuoneista, Place du Tertren kulkukoirista ja Pere Lachaisen hautausmaasta. Marcel Proustin “kadonnutta aikaa etsimässä” - romaanille on omistettu yksi laulu, samoin Edith Piafille ja Prinsessa Dianalle. Myös Changon isän Ramon Arcadon kappale kuullaan konsertissa.

Taiteilija Kristiina Lanki tulkitsee uusien changojen ohella myös vanhempia Pariisi-aiheisia lauluja Martti Kuittisen johtaman kvartetin sästyksellä. Kotkalaissyntyinen laulajatar tunnetaan Lahdessa erityisesti koskettavista jazz-tulkinnoistaan. Synnyinkaupungissaan hän on niittänyt menestystä merimieslaulufestivaaleilla ja saanut mm. himoitun “Kotkan Ruusu” -palkinnon. Lanki on laulanut myös Erik Lindströmin bändin solistina.

Kapellimestari Martti Kuittinen tunnetaan virtuoosimaisena pianistina ja sovittajana, joka on tehnyt Changosta omannäköistä ja -kuuloista musiikkia. Säestävässä yhtyeessä soittavat lisäksi Sami Tervonen (lyömäsoittimet), Esa Koria (basso/sello) ja Jarno Kuusisto (harmonikka).

Runsaasti uusia lauluja käsittävä ohjelmisto esitetään suomen kielellä. Useimpien changojen sanoitukset ja käännökset ovat Rauli Nordbergin käsialaa. Uusien sävellysten takana ovat suomalaisen Changon kärkinimet Raimo Hast, Jari Rönkkö, Kimmo Parviainen, Martti Kuittinen, Ari Niskanen, Luis Pasquet, Rauli Nordberg, Ari Mannelin ja Sami Ruutiainen.

Tilaisuuden tuottaa Lahden Runomaraton ry, joka viettää 25-vuotisjuhliaan.

Suomen tietokirjailijat ry/Lahti, Omaiset mielenterveystyön tukena - Päijät-Hämeen yhdistys ry ja Lahden Runomaraton ry järjestävät luentotilaisuuden teemasta Tieto. runous ja mielenterveys.

Tiistaina 9.10.2007 klo 18 alkaen Lahden Aikuiskoulutuskeskuksen pienessä luentosali, Kirkkokatu 16, Lahti

Tietokirjailija FT Anna Kortelainen ja kirjailija Hannu Mäkelä luennoivat aiheesta:

“Äiti ja tytär: L.Onervan tie mielisairaalaan ja sieltä pois”

Tilaisuuden järjestäjät esittäytyvät. 

Vapaa pääsy!

Lauantaina 3.11.2007 klo 16

TEATTERI VANHAN JUKON estradilla,

Vesijärvenkatu 16

Solistina Kristiina Lanki, vierailijoina Hannu Lehtonen ja Shorts It -kvartetti, kapellimestarina Martti Kuittinen.

Pääsymaksu 10 euroa. Tervetuloa!

Kanssa Rudolf Valentinon vyöryi

tango tanssiparketeille Pariisiin.

Kuivan ruohon lailla gauchon kuuma

veri syttyi rakkaudeksi chansoniin.

Rytmi argentiinalaisen

syke heikoksi saa naisen,

ei hän muuta voi

kuin vain mukaan antautua

ilman vastaan kamppailua,

tangoon kun se soi.

“Musiikki- ja tanssityyli Chango syntyi Pariisissa. Changon juuret ovat Place de Clichyn liepeillä ja Montmartren pienissä kabareissa soineen chansonin ja Buenos Airesin rähjäisissä satamakapakoissa syntyneessä muotitanssi Tangossa. Tyylisuunnalle nimen antaa Argentiinasta Pariisiin emigroitunut kitaravirtuoosi Ramon Arcado. Rue des Saules-kadun pienessä Lapin Agile -nimisessä kabareessa Changoa kuuntelivat ja tanssivat Montmartren kultakauden maalarit Maurice Utrillo, pablo Picasso ja Amadeo Modigliani sekä länsimaisen kirjallisuuden suuri uudistaja Marcel Proust.”

Changon tarina tulee tutuksi Teatteri Vanhassa Jukossa Lahdessa 3.11. 2007 klo 16.00. Kaikki konserttiin valitut kappaleet kertovat Chansonin ja rakkauden pääkaupungista Pariisista. Suomalaisillekin tutut Seinen rantamaisemat ovat näyttämönä Changolle. Laulut kertovat Montmartren ullakkohuoneista, Place du Tertren kulkukoirista ja Pere Lachaisen hautausmaasta. Marcel Proustin “kadonnutta aikaa etsimässä” - romaanille on omistettu yksi laulu, samoin Edith Piafille ja Prinsessa Dianalle. Myös Changon isän Ramon Arcadon kappale kuullaan konsertissa.

Taiteilija Kristiina Lanki tulkitsee uusien changojen ohella myös vanhempia Pariisi-aiheisia lauluja Martti Kuittisen johtaman kvartetin sästyksellä. Kotkalaissyntyinen laulajatar tunnetaan Lahdessa erityisesti koskettavista jazz-tulkinnoistaan. Synnyinkaupungissaan hän on niittänyt menestystä merimieslaulufestivaaleilla ja saanut mm. himoitun “Kotkan Ruusu” -palkinnon. Lanki on laulanut myös Erik Lindströmin bändin solistina.

Kapellimestari Martti Kuittinen tunnetaan virtuoosimaisena pianistina ja sovittajana, joka on tehnyt Changosta omannäköistä ja -kuuloista musiikkia. Säestävässä yhtyeessä soittavat lisäksi Sami Tervonen (lyömäsoittimet), Esa Koria (basso/sello) ja Jarno Kuusisto (harmonikka).

Runsaasti uusia lauluja käsittävä ohjelmisto esitetään suomen kielellä. Useimpien changojen sanoitukset ja käännökset ovat Rauli Nordbergin käsialaa. Uusien sävellysten takana ovat suomalaisen Changon kärkinimet Raimo Hast, Jari Rönkkö, Kimmo Parviainen, Martti Kuittinen, Ari Niskanen, Luis Pasquet, Rauli Nordberg, Ari Mannelin ja Sami Ruutiainen.

Tilaisuuden tuottaa Lahden Runomaraton ry, joka viettää 25-vuotisjuhliaan.   

Lausuntataiteilija Liisa Salon kalevalainen runoilta Lahden kaupunginteatterin Aino-salin näyttämöllä juhlistaa taiteilijan pitkää uraa torstaina 13.9. 2007 klo 19.15 alkaen. Odotettu uusintaesitys on osa Lahden Runomaratonin 25-vuotisen juhlavuoden tapahtumatarjontaa.

Liisa Salo on esiintynyt erilaisilla estradeilla jo vuodesta 1947 alkaen. Taiteilijalle on ehtinyt kertyä vankka kokemus niin lausunnasta kuin sen ohjauksesta ja opettamisesta 60 vuoden ajalta. Salo on tulkinnut mielellään suomalaista runoutta Kalevalasta ja F.E.Sillanpään runoista lähtien.Taiteilijan monipuolisuudesta kertoo myös lausuntaesitys Sanomia vuodelta 1991. Esitys perustuu Luukkaan evankeliumiin ja sen ohjasivat Eeva-Kaarina Volanen sekä Veikko Manninen. Vuonna 1984 Liisa Salo tulkitsi Kalevalaa esityksellään Onko selvät ilman rannat. Esitys koostui laajasta kokoelmasta Sammon ryöstöstä kertovia runoja. Taiteilijan uran varrelle mahtuu myös lukuisia esiintymisiä ulkomailla, esimerkiksi Tukholmassa ja Eskilstunassa Ruotsissa sekä Münchenissa Saksassa. Salo piti eri suomalaisten runoilijoiden tekstejä käsittäneen Oikeus tuuleen -lausuntaesityksen Ruotsissa vuonna 2005.

Liisa Salo on myös kokenut lausunnan opettaja. Hän on toiminut lausunnan tuntiopettajana useissa lahtelaisissa oppilaitoksissa kuten Lahden työväenopistossa, Lahden Diakonia-opistossa ja Päijät-Hämeen konservatoriossa. Hän on toiminut myös tunnetun Kaarisilta-teatteriryhmän ohjaajana ja käsikirjoittajana muun muassa selkokielisissä Sininen- ja Fransicus-näytelmissä. Eeva-Kaarina Volaselta saatua oppia ovat täydentäneet monet Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutuskurssit sekä Suomen Lausujainliiton kurssit.

Liisa Salon runoja on tallennettu myös cd-levyille kuten Tässä hetkessä - suomalaisen runouden helmiä ja Kalevala kuulemalla. Jälkimmäinen cd-tallenne sisältää kaikki vanhan Kalevalan 50 runoa.

Tiedustelut: Liisa Salo p. 040 8319956 

Olen kaunis kuin keijukainen

lämmin kuin lapanen

tule mukaan ystäväni

tehdään yhdessä retki ainoani

muistellaan yhdessä tätä hetkeä ainoaa

yhdessä

Janika Torkki, 9 vuotta

Lasten ja nuorten runovihko Vien sinut lentämään julkistettiin 3.9.2007 lahtelaisessa kirjakauppa Tarinassa. Runovihko on Toukokuu - luovuuden tuki ry:n ja Lahden Runomaratonin yhteinen julkaisu. Julkaisun sisältö perustuu Lahden 6. Runoviikolla ensimmäistä kertaa käynnistettyyn lasten ja nuorten Runospurttiin.

Julkistamistilaisuudessa olivat läsnä lähes kaikki vihkon kirjoittajat vanhempineen ja ystävineen. Kahdeksanvuotias Minttu Halme, yksi vihkon kirjoittajista, soitti lämminhenkisessä tilaisuudessa kanteletta.

Vien sinut lentämään -runovihko sisältää tekstejä 11 kirjoittajalta. Runot käsittelevät muun muassa luontoa, ystävyyttä, vuodenaikoja ja unelmia. Valokuvin kuvitettu vihko on tarkoitettu tukemaan lasten ja nuorten sanataideharrastusta.

– Toivottavasti vihko rohkaisee kirjoittamaan myös omia runoja, toteaa toimittaja Katja Pekkala Toukokuu - luovuuden tuki ry:stä.

Vien sinut lentämään on toimittanut Katja Pekkala, graafisen ilmeen on suunnitellut Sanna Koskimäki. Vihkon julkaisemisen on mahdollistanut Lahden Runomaraton ry:n saama sponsorituki Päijät-Hämeen Osuuspankilta.

LIISA SALO esittää kalevalaisen runoiltansa YLENE UNEKSIMASTA odotettuna uusintana.

Lahden Kaupunginteatterin AINO-salissa  torstaina 13.9.2007 klo 19.15. Liput 7 €.

Ohjaus Tapio Parkkinen, avustajat Ossi Hintikka ja Osmo Hokkanen, Päijät-Hämeen lausujat.

Liisa Salo on kokenut ja arvostettu lausuja, joka on jo vuosikymmeniä tutkinut Kalevalan hahmoja sekä teosta kokonaisuudessaan. Syksyllä 2006 hän julkaisi suururakan jäljiltä yhdeksän tuntia pitkän äänikirjan, johon hän on lukenut Kalevalan runot mahdollisimman alkuperäisinä, mutta kuitenkin nykykielelle ymmärrettävässä muodossa. Teoksessa Liisa Salo kertoo Kalevalan sisällön nykyihmisille.

YLENE UNEKSIMASTA – kalevalainen runoilta on työstetty äänikirjan materiaalista. Noin tunnin mittaisessa esityksessä Liisa Salo tutkii ihmisen ikuisia toiveita, pelkoja ja menemisen riemua. Aino ja Lemminkäinen heittäytyvät tunteisiin, joita aikuisten on vaikea ymmärtää. Poikaansa pelastava Lemminkäisen äiti saa hädän hetkellä uskomattomia voimia ja löytää itsestään piilevät luonnonparantajan kyvyt.

”Kalevala kuvailee suomalaisen elämäntavan tapahtumia, henkilöitten toimia ja ihmisluonteita, sillä tiedon välittäjä oli lääkäri, luonnonparantaja, ihmistuntija ja taitava tiedottaja, Elias Lönnrot. Hän näki ihmiset ajattomina, samantapaisina kuin nykyinen media jokapäiväisessä uutisoinnissa ja viikonloppuviihteessä sekä läheisten arjessa että maailman laajuisten tapaamisten arvioinneissa.”

”Tulkinta tavoittelee sellaista keveyttä, jota kuulee miesten tyylikkäästi viihdyttäessä illallisvieraita tai naisten läheisiä tuttaviaan kahvipöydässä. Lönnrotin rytmikkäästi vaihteleva sanan käyttö houkuttelee näkemään tarinat elävinä kuvina suomalaisen luonnon keskellä ja ottaa kuulijan kyytiin”, Liisa Salo kirjoittaa.

YLENE UNEKSIMASTA – kalevalainen runoilta on osa 25-vuotiaan Lahden Runomaratonin juhlavuotta.

Lisätiedot: Liisa Salo 040 831 9956

Ympäristöviikkoa vietetään Lahden seudulla 22.-28.9.2007. Vanamo - Päijät-Hämeen kestävän kehityksen keskus -hanke julistaa kaikille päijäthämäläisille avoimen runokilpailun otsikolla “Luonnon taikaa - runon aikaa”.

Mitä Luonto sinulle merkitsee? Onko se jotakin tärkeää, vai koetko sen kaukaisena tai tuleeko siitä mieleesi kenties jotakin mystistä? Muistuuko mieleesi ihania tai kamalia luontokokemuksia, joista voisit kirjoittaa? Anna runosuonesi kukkia ja kirjoita enintään yhden A4:n pituinen runo. Paikallinen runoraati arvioi runot ja valitsee osallistuneista teoksista finaaliin 3-5 runoa, jonka jälkeen äänestys jatkuu kaikille avoimena.

Finalistirunot lausutaan ja voittaja palkitaan Ympäristöviikon avaavassa Autottoman Päivän tapahtumassa 22.9. Lahden keskustassa. Runojen lausunnasta vastaa Päijät-Hämeen Lausujat ry. Yleisöäänestyksen aikana finaaliin päässeet runot on luettavissa Vanamo-hankkeen internetsivuilla.

Voit osallistua  yhdellä runolla, joka saa olla enintään yhden A4-paperiarkin pituinen. Runosi tulee olla perillä viimeistään 18.8. Voit kirjoittaa runon nimimerkillä, mutta liitä mukaan kuitenkin nimesi ja yhteystietosi (puhelinnumero ja/tai sähköpostiosoite). Osallistuneet runot voidaan tarpeen mukaan julkaista tiedotusvälineissä. Osallistujien yhteystiedot jäävät ainoastaan hankkeen tietoon. Finalisteille ilmoitetaan elokuun lopussa henkilökohtaisesti.

Runot lähetetään osoitteeseen:

Lahden seudun ympäristö palvelut/ Vanamo-hanke

Vesijärvenkatu 27, 15140 LAHTI tai sähköpostitse ymparisto@lahti.fi

Lisätietoja p. (03) 814 3160 sekä www.vanamohanke.net/ajankohtaista

Laaja kirjallisuuden kenttä velloo aika ajoin. Tasapainoillaan uudistumisen vaatimuksen ja aikasemmin tehdyn työn arvostamisen välissä. Uudistumisen haasteita on pohdiskeltu viime aikoina eri yhteyksissä myös sanataiteen toimijoiden Lahdessa. Tällä hetkellä erilaiset kulttuuriverkostot kutoutuvat niin suurien instituutioiden, yliopiston, museoiden ja teatterin kuin pienempien toimijoiden, kansalaisjärjestöjen ja kulttuuriyritysten ympärille. Lievää jännitteisyyttäkin on toisinaan havaittavissa - siihen syynä lienevät niukat resurssit. Kuka maksaa ja mistä, kenen vastuulla on mikä. Kuin oltaisiin suuressa puutarhassa tai puistossa, joissa vanhat vahvat lajikkeet haluavat säilyä yhä hengissä uusien siementen sataessa taivaalta maaperää ja kasvutilaa hamuten. 

Salpausselän kirjailijat ry:n puheenjohtaja Alli Kantola otti äskettäin kantaa ajassamme ilmenevään uudistumisen tarpeeseen Uudenmaan kirjoittajat ry:n puheenjohtajan blogissa. Resepteiksi hän tarjoaa muun muassa yhteistyötä ja avointa ilmapiiriä. Jälkimmäisen avulla yhteistyöosapuolten eri näkemykset tulevat ilmaistuiksi. Yhteistyö ei ole tärkeää vain resurssien vähyyden vuoksi, vaan myös kirjallisen kentän monimuotoistumisen hahmottamiseksi ja siihen tarttumiseksi. Alli Kantola sanoo, että kirjoittaminen on pysähtymistä ja silläkin tavoin yhteistyötä. Ne merkitsevät mahdollisuutta kirjoittavien ihmisten dialogiin ja siten uudistumiseen.    

Yhteistyön pitää näkyä totta kai myös konkreettisina asioina. Usein on niin, että ihmisillä on jokin haaveellinen mielikuva siitä, miten asiat pitäisi tehdä ja mikä olisi hyvä lopputulos. Lopulta melko harva uskaltaa tarttua toimeen ja ottaa vastuun lopputuloksesta, mahdollisten virheidenkin uhalla. Toisten tekemisten arvosteleminen on houkuttelevaa. Virheiden tekeminen ei kulttuuriprojekteissa ole vieläkään “in” vaikka monet konsultit nykyisin kehoittavat kääntämään virheet voitoksi ja luovuudeksi. Erehtymistä ei pitäisi pelätä. Sen sijaan mahdollisuus virheeseen ja suorastaan heittäytymistä virheen armoille pitäisi tukea. Tarkoitan virheellä esimerkiksi suunnitelman muuttumista kesken kaiken ennakoimattomista syistä. Usein juuri hermostusta aiheuttava “ennakoimaton” osoittaa tien uudistumiseen. Voisiko tämän asian tehdä toisin? Esimerkkejä ennakoimattoman kääntämisestä kaikkien voitoksi voisi lahtelaisenkin kulttuurikentän arjesta osoittaa useita. Vielä kun itsekin muistaisi, ettei pidä luovuttaa ensimmäisten vastoinkäymisten edessä.   

Tämän vuoden Nuori Voima-tunnustuspalkinto meni varmastikin oikeaan osoitteeseen. Tunnustus myönnettiin kirjailija, suomentaja Leevi Lehdolle ansioituneesta työstä runouden monimuotoisuuden edistämiseksi. Palkinnon jakajat muun muassa toteavat perusteluissaan, että Lehdolla on “ilmiömäinen kyky muuntaa innostuksensa konkreettisiksi ja virtuaalisiksi välineiksi. Samanaikaisesti hän luo uusia runon tekemisen tapoja ja verkostoja sekä nostaa esiin lahjakkaita tekijöitä. Leevi Lehdon runojen ja runohankkeiden pioneeriluonteisuus ei pyri valtaamaan huomiota toisilta, vaan pikemminkin härnää kokeilemaan itse.” Suorastaan vastustamattoman kuvan Lehdon toiminnasta antavat hänen ansionsa; runokokoelmat Ampauksia ympäripyörivästä raketista, Päivä sekä Lake Onega and Other Poems, Tuli&Savu -lehden uudistus, Helsingin Poetiikkakonferenssin organisointi, poEsia-teossarja sekä Google-runogeneraattori ja suomennostyö James Joycen Odysseyksen parissa. Nuo kaikki merkitsevät muille juuri uudistumisen mahdollisuuksia ja iloa, joita ei pitäisi koskaan ottaa itsestään selvyyksinä. 

Usein ideageneraattorit ja -toimijat tekevät asiota silkasta tekemisen ilosta ja samalla puoli-ilmaiseksi, ellei jopa täysin korvauksetta. Tätä ei useinkaan tule ajatelleeksi. Onkin hassua, että toisinaan vapaaehtoinen kulttuuritoiminta, joka on lopulta pakon sanelema  välttämättömyys, koetaan jopa uhkaksi isompien resurssien organsaatioissa. Esimerkiksi Lahden Runomaratonin koordinoima runoviikko-tapahtuma toukokuussa Monimuotoista -teemoineen ei olisi onnistunut ilman vapaaehtoisten ideageneraattoreiden ja talkoolaisten lannistumatonta työpanosta, tukea ja yhteishenkeä. Heidän jos keiden soisi saavan kahmalokaupalla tunnustuksia aineellista tuesta puhumattakaan. Harvoin näin tapahtuu kuitenkaan. Pelotonta yhteistyötä kaivataan, jotta mahdollisimman moni saisi nauttia monimuotoisesta kirjallisuudesta ja olla mukana sen uudistamisessa.

Lahden Runomaraton ry. tekee kuluvana runovuonna yhteistyötä muun muassa Lahden kaupunginmuseon, Lahden kaupunginteatterin, Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen ja Salpausselän kirjailijoiden kanssa. Lahtelainen sanataide esittäytyy myös tämän vuotisilla Helsingin kirjamessuilla lokakuussa ja messuosastoa parhaillaan suunnitellaan suurella innolla. Tämä yhteistyön hedelmän on tarkoitus sekä vahvistaa vanhaa arvokasvillisuutta että tuottaa uusia lajikkeita yhteiseen  sanataidepuistoon.   

Kiinnostavia näkökulmia lahtelaiseen  sanataiteeseen esittää myös äskettäin lahdessa vieraillut kaupunginrunoilija Lahden kaupunkikulttuuriseuran sivuston Ruuvipenkki-palstalla. 

Terhi Willman