Runomaraton sai 2002 keväällä maakunnallista kehittämisrahaa, jonka avulla selvitettin Mallasjuoman (Hartwallin) kiinteistön soveltuvuus kulttuurikäyttöön. Kiinteistöstä tehtiin alustava tilaohjelma ja kustannuslaskelma. Taidepanimo on ollut aktiivisessa kulttuurikäytössä vuodesta 2002 lähtien.
Yhdistys käynnisti vuoden 2001 alussa kolmivuotisen Sanan ja runon kaupunki -EAKR-hankkeen, jonka hankepäällikkönä toimi Runomaratonin pitkäaikainen työntekijä Aila Seppälä. Hankkeen aikana kehitettiin sanataiteen tapahtumia ja luotiin toimiva verkosto sanataiteen ammattilaisten, harrastajien ja koulutustahojen välille. Hankkeella on ollut myönteinen vaikutus henkiseen hyvinvointiin, kulttuuriosaamiseen ja Lahden tunnettavuuteen sanataidekaupunkina. Hankkeen aikana Helsingin yliopiston Palmenia-keskus käynnisti Lahdessa sanataiteen opettajien koulutuksen.
Sanan ja runon kaupunki -hanke oli aktiivinen toimija Taidepanimon synnyttämisessä Mallasjuoman (Hartwallin) panimoon. Kiinteistöön on suunniteltu myös sanataidekeskusta.
Globaali Runo -seminaari järjestettiin 30.6.2006 Mukkulan kartanossa.
13. Runomaraton tarjosi 1.7. ohjelmaa kellon ympäri, ja lapset viihtyivät iltapäivään asti Pikku Runomaratonissa Mukkulan kartanon puistossa. Molempiin tilaisuuksiin oli vapaa pääsy.
Runomaraton-tapahtuma on järjestetty jo vuodesta 1982 kesäisin vuorovuosina Lahden kansainvälisen kirjailijakokouksen kanssa. Päätapahtuman rinnalle perustettu lasten Pikku Runomaraton tarjoaa ohjelmaa etenkin lapsille.
Vuoden 2007 alussa julkistetaan seuraava runokilpailu, jonka tuloksista koottu runokokoelma julkaistaan saman vuoden syksyllä. Toukokuinen runoviikko on järjestetty jo viidesti ja on suunnitelmissa jälleen 2007 keväällä. Muista tapahtumista tietoa ajankohtaista-palstalla.
Lahden Runomaraton järjestää runokilpailun vuorovuosina runomaraton-tapahtuman kanssa. 13. kilpailu julistettiin 5.2.2007 aiheesta SALARAKAS.
Kilpailuun tuli määräpäivään, 4.5. mennessä n. 1500 runoa. Kiitokset kaikille osallistujille! Tulokset julkaistaan lokakuussa 2007 Helsingin Kirjamessuilla.
Kilpailun osallistumisohjeet
Runot pyydetään lähettämään 4.5.2007 mennessä osoitteeseen Lahden Runomaraton, Hämeenkatu 19, 15110 Lahti.
Runokilpailun tulokset julkistetaan lokakuussa, jolloin myös julkaistaan kilpailuun tulleista runoista runokokoelma. Kilpailun järjestäjä pidättää itsellään oikeuden runojen julkaisemiseen ja esittämiseen korvauksetta.
13. Runokilpailu juhlistaa Runomaratonin 25-juhlavuotta.
Arvosteluraati:
Lisätiedot 050 594 7465 tai toimisto@runomaraton.com
Raadin puheenjohtaja Vilja-Tuulia Huotarinen johdattaa Salarakas-aihepiiriin seuraavasti:
Salarakkaat ponnahtivat rakettina julkisuuteen joitain vuosia sitten. Sen jälkeen suomalaiset alkoivat kuikuilla ympärilleen: “Onkohan tollakin salarakas. Mitä jos mää oon jonkun salarakas?!” Ja, kaikkein suomalaisimpana ajatuksen muotona: “Ei kai kukaan vaan kuvittele, että mullakin olis salarakas.”
Osittain “salarakas”- nimitys korvasi “rakastajat” ja “rakastajattaret”. On siinä salarakkaassa kuitenkin monipuolisempiakin vivahteita. Oma salarakas voi nimittäin olla myös se ikuisen kaipuun kohde, vaikkei tästä rakastajaa koskaan olisi tullutkaan. Eikä salarakas välttämättä ole ihminen ollenkaan.Se voi olla myös kaupunki, lempiruoka, lempipaikka, lemmikkieläin jne.
Kirjallisuus on tarvinnut rakkauskertomuksia aina. Mutta samalla kun lemmenkaipuusta ja sen -täyttymyksestä on runoiltu kautta aikojen, tietävät runoilijat varsin hyvin, että rakkausrunon kirjoittaminen on yksi suurimmista haasteista. Siinä kirjoittaja punnitaan. Huolella tehty rakkausruno kun ei voi olla pelkästään tunnehuuruinen paatos, vaan sen on kasvettava yli kirjoittajan henkilökohtaisen kokemuksen, tultava voimalliseksi sanataideteokseksi. Jotkut välttävät pahimmat sudenkuopat murahtamalla kuten kirjailija Kullervo Järvinen: “Johan siinä hampaat katkee, jos rakkaudesta puhuu!” ja kätkevät tulisimman rakkauden ja totisimman kaipuun rivien väliin – sanomatta runossa kertaakaan itse sanaa “rakkaus”.
Yksi pyyntö minulla salarakkaista innostuville kirjoittajille on. Jätetään lööppien salarakkaat rauhaan, ja tutustutaan niihin ikiomiin sydänkäpyihin. Voin kertoa salaisuuden: ei niidenkään tarvitse olla ihkaeläviä, vaan ne voivat olla kirjoittajaminän kainaloisia, jotka syntyvät vain runoon.
””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””””
12. runokilpailu julistettiin alkuvuodesta 2005 Lahden 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kilpailun teema oli Runoja lapsille ja lapsilta. Kilpailu keräsi 540 osallistujaa, joilta saapui yhteensä noin 2000 ennen julkaisematonta runoa.
Runokilpailun palkintojenjakotilaisuus järjestettiin Helsingin kirjamessuilla lauantaina 29.10.2005, jolloin julkaistiin myös runoista koottu kirja Liian iso karuselliin. Tilaisuudessa oli paikalla sekä aikuisten että lasten ja nuorten sarjan voittajia, kunniamaininnan saaneita ja kirjaan valittuja runoilijoita eri puolilta Suomea. Tilaisuudessa kuultiin myös kilpailun arvosteluraadin puheenjohtajana toimineen kirjailija Jukka Virtasen perustelut. Palkintoina jaettiin yhteensä 2000 euroa.
Runokilpailun tulokset:
Aikuisten sarja, yli 16-vuotiaat
1. sija, palkinto 1000 euroa: Aleksi Kujanpää, Espoo.
Jukka Virtanen: ”Runoissa ammattikirjoittajan ote. Ehjä sarja. Arkipäiväiset havainnot taipuvat runoiksi ja kommunikoinniksi aikuisen ja lapsen välille.”
Pienenä
Pilvinen päivä
sinä tahdot hattaran
Sinun kielesi on vaikea kieli
siinä on helpot sanat.
Sinun lapsuutesi on
pienissä kengissä
Pellolla on traktorin munia
2. sija, palkinto 400 euroa: Jani Vesanen, Järvenpää
Jaettu 3. sija: palkinto 200 euroa: Ulla Saajos, Riihimäki ja Maria Kalliomeri, Tampere.
Yli 16-vuotiaiden sarjan kunniamaininnat: Tuula Sandström, Nousiainen, Mervi Heikkilä, Ylistaro, Irma Polari, Seinäjoki ja Anna Turunen, Tampere.
Lasten ja nuorten sarja, alle 16-vuotiaat
Jaettu 1. sija, 100 euroa: Pauliina Isoaho, Tampere ja Rosa Teräväinen, Vääksy
Jukka Virtanen Pauliina Isoahon runoista: ”Ällistyttävän kypsä runosarja. Runoissa tarkkoja havaintoja, tyylissä kuuluu tekijän oma ääni. Sarja on ammattimaisen hallittu kokonaisuus.”
Äiti sanoo isälle,
että se on liian iso karuselliin,
liian iso liukumäkeen
ja liian iso keinumaan.
Isä tulee silti karuselliin
pyörimään mun kanssa
ja me pyöritään ympäri niin kauan,
että tulee huono olo
ja täytyy mennä makaamaan ruskeille penkeille.
Niillä penkeillä äidit aina istuu ja juttelee,
ja ne on täynnä vihreitä kirvoja.Seuraavalla viikolla mulla on oksennustauti.
Mä sanon, että se johtuu karusellista,
eikä äiti usko.
Jukka Virtanen Rosa Teräväisen runosta: ”Yksisarvinen on lumoava runo.”
Yksisarvinen
Ilta hämärtyy hopeiseen usvaan,
valkea harja hulmuaa.
Kaviot sirot keveät,
tuskin polkua koskettaa.
Se päänsä nostaa kauniin niin,
sieraimet värähtää,
pilvilinna harsomainen
kaukana jo häämöttää.
Uljas eläin,
kuin hevonen, nousee takajaloilleen
hiljaa, hiljaa…
se on yksisarvinen!
Lentotyyli sulava, kuin siivet pitsiä ois.
Yöhön, yöhön…
katoaa se pois.
Alle 16-vuotiaiden sarjan kunniamaininnat: Erika Allekotte, Espoo ja Eevi Pulli, Espoo.
14. Lahden Runomaraton järjestetään 27.-28.6. teemalla Runous voi hyvin. Perjantain runopaneelissa pohditaan urheilun ja runon suhdetta otsikolla Onko urheilu runollista – voiko runoilija urheilla? Tilaisuus alkaa klo 18 Ravintola Voitossa Lahden Urheilukeskuksessa. Lauantain ohjelma alkaa klo 12 Mukkulan kartanohotellin puistossa ja tarjoaa kymmeniä esityksiä ja taiteilijoita, jotka pohtivat hyvinvoinnin ja runouden suhdetta. Katso tarkempi ohjelma täältä.