Runomaratonin tämän vuoden runokilpailu julkistettiin
perjantaina 5.2. Pikkuparlamentin kansalaisinfossa Helsingissä.
Kilpailun teemana on Runoa ja ruisleipää.
Claes Andersson ruotsinkieliseen raatiin.

.

”Runon taikina nousee… Oi surua – että ei voi leipoa katedraaleja… Muotojen korkeus – uutteran kaipuun kohde. Nykyajan lapsi – eikö henkesi ole oikeassa kuoressaan? Ennen kuin kuolen minä leivon katedraalin.”

Edith Södergran

Runomaratonin puheenjohtaja Jouko Skinnari avaa tilaisuuden

Runomaratonin taiteellinen johtaja kirjailija Risto Ahti ja Runomaratonin varapuheenjohtaja lausuja Osmo Hokkanen vastaavat kysymyksiin

Runo jossain määrin on vaikea asia. On mukavaa, jos runo tulisi kaikkien ruisleiväksi, sanoi julkistamistilaisuudessa Risto Ahti.

Ruotsinkielisen toiminnan johtaja Cristina Andersson iloitsi, että Runomaraton voi antaa panoksensa ruotsalaisen tradition ja runon edistämiselle jälleen.

Kuvassa: kirjailija ja professori Risto Ahti, kirjailija Cristina Andersson, Fazer Group brand manager Nina Törhönen, Runomaratonin vpj, lausuja Osmo Hokkanen, FT Veronika Shenshin, Runomaratonin sihteeri Natalia Kylmänen

.
Runokilpailu toteutetaan jälleen suomen- ja ruotsinkielisenä.
Suomenkielisen runokilpailun raadin puheenjohtajana toimii Runomaratonin taiteellinen johtaja, kirjailija Risto Ahti. Ruotsinkielisen kilpailun raatiin kuuluvat muun muassa kirjailija Cristina Andersson sekä kirjailija, psykiatri ja entinen kulttuuriministeri Claes Andersson.

Runokirja avautui internetissä 05.02.2010 klo 10.30

.

Poimi arkesi kultajyvät runon rukiin tähkäksi -
ilon siemenistä murheen ryyneihin!

.

Kuvassa: Nettirunokirja osoitteessa www.runomaraton.com

.

Runokilpailu päättyy 30.4.2010, ja voittajat julkistetaan Lahdessa järjestettävässä Runomaraton-tapahtumassa 15.-17.7.2010. Kilpailuun voivat osallistua niin harrastaja- kuin ammattikirjoittajat.

.
Kilpailu toteutetaan jo toistamiseen sähköisesti: osallistujat voivat kirjoittaa runonsa suoraan internetissä avautuvaan kirjaan osoitteessa www.runomaraton.com tai www.fazerleipomot.fi. Perinteiseen tapaan kilpailun parhaimmistosta julkaistaan runokirjat.

.

Runomaraton ruokkii runonälkää

……
Lahden Runomaraton ry on toiminut vuodesta 1982 suomalaisen runouden edistäjänä. 14 valtakunnallista runokilpailua ovat tuottaneet yli 52 000 runoa ja 15 runokirjaa. Runomaratonin tavoitteena on innostaa ja rohkaista ihmisiä kirjoittamaan, lukemaan ja esittämään runoja.

.
Lahden Runomaraton ry:n puheenjohtajana toimii kansanedustaja Jouko Skinnari (p. 050 511 3103).
Ruotsinkielisestä toiminnasta vastaa Cristina Andersson (p. 0400 633 190).

.
Lisätietoja: Runomaratonin sihteeri Natalia Kylmänen,
p. 050 594 7465, toimisto@runomaraton.com

.
Fazerin puolesta kysymyksiin vastavat:
Fazer-konserni, Nina Törhönen, puh. 040-509 3792
Fazer Leipomot, Oululainen, Eija Koskelainen, puh 0400- 887 759

Nouse, nouse kaupunki kaunis,
nouse toivosi oksalle
ja katso kuinka se kestää,
kun sille hymyilet
kun et lymyile,
et lymyile lady ihanan kaupungin.

Hei sinä Vesijärven lady
Vesijärven kaunis lady!
Päästä hymysi esiin, kun liplattavat
laineet Ankkurin rannoilla.

Vahva on toivosi Vesijärven lady
kun sataman lämpöön
sulavat tuulet,
ulappa timantein säihkyy.
Kun harjuilta huokuu
mäntyjen huumaava tuoksu
annat katseesi lipua yli sykkivän kylän.

Hei hei sinä Vesijärven lady
Vesijärven kaunis lady
hymysi avautuu kuin lehdet
Vapaudenkadun puissa.

Tummien patsaiden sisään on paennut
kaupungin ilo ja rauha.
Se avaa, avaa se!
Ota kämmenellesi ilo,
sydämellesi paina,
anna hehkua, hehkua anna
kilpaa Karirannan kukkien kanssa!

Hei hei sinä Vesijärven lady
Vesijärven kaunis lady
anna hivellä silmää
Tiedepuiston vihreiden kenttien.

Kuule korkojen kopinan läpi
sanaton kuiske
ihmisten välillä.
Se voittaa autojen melun
kunhan vain kuulet, kunhan vain kuuntelet
kuinka narsissit loistavat
Kirkkokadun puistoissa.

Hei hei sinä Vesijärven lady
Vesijärven kaunis lady!
Nouda hymy Lanun aukiolta
tästä pysähdyksen tilasta!
Älä kulje runon ohitse, älä
onnellisuutesi ohitse.
Sillä Sinä, Sinä itse olet kaupungin sielu.

Tunne kuinka loistat, Vesijärven lady!
Askeleesi antavat kadulle hengen,
ojennettu kätesi on sykkivä polku
ihmisestä toiseen.

Hei hei sinä Vesijärven lady
Vesijärven kaunis lady!
Näet vihreään puhjenneet Mariankadun puut,
näet Vesijärven kimalluksen levittäytyvän
Mustankallion yli aina Kiveriöön asti ja tiedät:
on hymysi vallannut kaupungin
ja valosi on vahva, oi Vesijärven lady.

Omistettu Runomaratonille15.5.09
Alli Kantola

Sininen Hetki -runokilpailun voittajat julistettiin Lahden 7. Runoviikolla 13.5.2009 Sibeliustalossa. Illan avasi Runomaratonin puheenjohtaja Jouko Skinnari. Katso video täältä.

.

Kuvassa: Mari Lammi Tyrnävältä, suomenkielisen kilpailun voittaja

Lisää kuvia KUVAGELLERIASSA

Voittajien runot löydät nettikirjasta ja täältä …

Suomenkielisen Runokilpailun voittivat:

.

I palkinto -  Marita Lammi Tyrnävältä
stä……………… nimimerkki ”Mari”

II palkinto – Per Nyrén Helsingistä
…  ………………..nimimerkki ”Pekka”

III palkinto – Toni Sairanen Lahdesta, nimimerkki ”Kuiskaus”

…………….- Kyösti Mäkinen Imatralta, nimimerkki ”Purkkiorja”

Kunniamaininnat:

Sari Mäki-Penttilä Oulusta, nimimerkki ”Wea rinne”
Sirpa Sievi-Korte Sarasta, nimimerkki ”Batseba Sara”
Mikko Anttila, Bromma, Ruotsi, nimimerkki ”Antti L.”
Mirja Pirhonen Vantaalta, nimimerkki ”Jussikko”
Kaarina Svetloff  Turengista, nimimerkki ”Elli K.”
Jatta Pöyhönen  Hämeenlinnasta, nimimerkki ”Sara Paajas”

.

Ruotsinkielisen kilpailun voittajat:

.

I palkinto – Mia Bergenheim Espoosta, nimimerkki ”Frida”

II palkintö – Merja Backman Kausalasta Iitistä, nimimerkki ”Merbac”

III palkinto – Katherine Laurent Pietarsaaresta, nimimerkki ”Siunt”

Kunniamaininnat:

Paul Wasastjerna Helsingista, nimimerkki ”Paul”
Eva Kronqvist Oravaisista, nimimerkki ”Stjäman”

.

Molemmissa kilpaluissa voittajat saivat 1000 euroa. Toinen palkinto on 500 euroa ja kolmas palkinto 250 euroa. Kunniamaininnan saaneet kilpailijat saivat lahjakortit kirjakauppaan sekä Lahden Runomaraton ry:n runokirjoja.

.

Kirjojen julkistaminen tapahtuu Pohjoismaisen kirjastoviikon avajaistilaisuudessa
Lahden kaupungin kirjastossa
maanantaina 9.11.2009 klo 17.30.

Kirjojen ennakkovaraukset ja tiedustelut 12.10.2009 alkaen toimisto@runomaraton.com.

valloitti 11.-17.5.2009 kaupungin monipuolisella ja innostavalla ohjelmalla. Liikuttiin suomalaisen runouden juurilta tämänpäiväisiin runoihin.

Lisää kuvia täällä…

.

Suuret kiitokset

Lahden Runomaratonin Runoviikolla 11.-17.5.2009 mukanaolosta.
Runoviikko onnistui erinomaisesti. Te kaikki esiintyjät ja monien eri työvaiheiden tukijat vahvistitte hienolla tavalla suomalaista runoutta.
Runot siivittäkööt kesänviettoanne!

.

Lahden Runomaratonin hallitus

.

Runokilpailu 2009

SININEN HETKI

Kuvassa: Mari Lammi Tyrnävältä, suomenkielisen kilpailun voittaja

Tänä vuonna Lahden Runomaratonin Runokilpailuun saapui runoja ympäri maailmaa. Voittajat julistettiin Lahden 7. Runoviikolla tiistaina 12.6.2009  Sibeliustalossa. Voittajat ja voittajien runot löytyvät täältä…

Eilen ma 8.6.2009 Runomaratonin hallituksen kokouksessa käsiteltiin tulevia asioita ja mm. päätettiin, että runokirjat julkaistaan lokakuun lopuun mennessä. Työryhmään on valittu Osmo Hokkanen ja Terhi Willman. Kun kirjassa julkaistavat runot valitaan, runojen kirjoittajiin otetaan yhteyttä.

Toimisto,
Lahden Runomaratonin sihteeri Natalia Kylmänen
9.6.2009

Kuvassa: Mari Lammi Tyrnävältä, suomenkielisen kilpailun voittaja

Tänä vuonna Lahden Runomaratonin Runokilpailuun saapui runoja ympäri maailmaa. Voittajat julistettiin Lahden 7. Runoviikolla tiistaina 12.6.2009  Sibeliustalossa. Voittajat ja voittajien runot löytyvät täältä…

Kuvagalleriaan

…

…Perinteiset kovakantiset kirjat otetaan työn alle syksyllä.
Nettirunokirja on käytössäsi koko ajan.

Toimisto,
Lahden Runomaratonin sihteeri Natalia Kylmänen

Ihmisen ainutlaatuisuus on kaikkein käyttökelvottomin asia. Sille voidaan rakentaa vain hänet itsensä.

Meille saatetaan sanoa, että jokin asia on kuin luotu meille. Tällä päästään kenties yhteen sadasta ja yhteen tuhannesta. Yhteen kymmenestä tuhannesta. Tätä suurempi tarkkuus on jo merkityksetöntä.
Niin tarkasti mitoitetusta takista ei tule kauppatavaraa.
Niin tarkasta ammatinvalinnasta ei tule muuta työtä kuin taiteilijan ainutkertainen työ.
Me teeskentelemme kaikin voimin. Ja kun teeskentelijät vielä pääasiallisesti myyvät ja ostavat kaiken merkityksen, on vaikeata saada ihminen antamaan arvoa kivelle, jonka rakentajat hylkäävät.
Ihminen itsekin pitää sitä kiveä arvottomana. Onhan se kivi juuri se luonteenlaatu ja persoonallisuus, poikkeama, joka jää turmeltumatta, koska se heitetään nurkkaan jo pienessä lapsessa.

On kenties olemassa eräänlainen älyllinen kaaostila, jossa sanat saavat oikeuden olla elossa ja josta jokainen voi löytää oman kielensä.
Me voimme toisaalta laajentaa sanaa sanomalla, että me tarkoitamme murheella ilon kaipausta. Tai me voimme ryhtyä puhumaan kauniisti ilottomasta murheesta, murheellisesta ilosta – murheettomasta murheesta ja ilottomasta ilosta.
Voimme puhua kevytmielisyydesta murheessa ja ilossa, voimme puhua murheen raskaudesta ja ilon vimmaisuudesta.
Kuitenkin on syytä asettaa kaikki kieli puhujan suuhun juuri nyt. Ihminen voi puhua totta nyt, pitkään ja ikuisesti.
‘Autuaita ovat murheelliset.’ ‘Älkää lainkaan murehtiko.’
Enkelit iloitsevat itkemällä.

Laulun ja runouden opettajan täytyy pystyä erottamaan tuhannesta äänestä laulajan ja runoilijan oma ääni.
Tämä on helposti sanottu, mutta kuka täällä voi kuulla oman äänensä ja kuka ruma ankanpoikanen suostuu uskomaan omaan kauneuteensa?
Kaikenlaisiin töihin, messuihin ja häihin satelee kutsuja.

Vain sitä voidaan kutsua ainutlaatuiseksi, joka kuulee ja hyväksyy ainutlaatuisuuden.

Vain se voidaan valita, joka noudattaa kuulemaansa.

Katso ympärillesi!
Toiset ovat menettäneet itsensä siksi, että he ovat lauman suosiosta humalassa – toiset ovat menettäneet oman äänensä siksi, että juopuvat surusta ja kateudesta.

Miten voi puhua? Mitä tehdä onnen kerjäläiselle?
Miten moittia ainutlaatuista, joka itkee nurkassa ja sanoo, ettei hänestä ole mihinkään? Entä miten kehua sitä nousemaan omille jaloilleen, jota lauma kantaa hartioillaan?

Risto Ahti, toukokuu 2009

.
SM-slamien Lahden seudun karsinnassa lauantaina 16.5 oli mukana 15 runoilijaa. Kilpailu oli jännittävä, ja yleisön pyynnöstä toisella kierroksella oli mukana peräti yhdeksän runoilijaa. Runokisan voittivat Lealiisa Kantola ja Visa Kuha. Kolmanneksi kisassa ylsi Mari Kanervaniemi. Voittajakolmikko lähtee Kotkaan 29.8.2009 Adventure lasti -tapahtuman yhteydessä järjestettävään Poetry Slam SM-finaaliin.

.
Lisäksi kilpailuun osallistuivat Lahden vuoden 2008 SM-karsinnan voittanut Helka Peuhkuri, Maarit Hankavaara, Eeva Lampela, Eeva-Riitta Karlsson, Antti Kinnunen, Onerva Vartiainen, Veikko Juutilainen, Tarja Koski, Jukka Hacklin, Marja Hakola ja Kari Kilpinen.
Lahden slamien seitsenhenkiseen tuomaristoon kuuluivat Minja Koski, Seppo Moilanen, Natalia Kylmänen, Marjut Liesimäki, Pirjo Kaartinen, Jaana Kilpeläinen ja Aila Seppälä.

Kisan juonsivat Runokukon Olavi Rytkönen ja Jouni Tossavainen Kuopiosta. Kotkassa julkistettavaan Slamantologiaan kertyi Lahdesta lähes 50 runoa.
Lauantaisen ravintola Teerenpelin täyttäneen karsinnan järjesti Lahden 7. Runoviikko.

Tässä voitte käydä katsomassa, miten Poetry Slam tänä vuonna etenee:

http://www.runokukko.blogspot.com/

Poetry slam.

Luonto ja rakkaus olivat suosittuja teemoja Sininen hetki -runokilpailussa. On hämmästyttävää miten lukemattomilla eri tavoilla suomalaiset kokevat sinisen hetkensä, raati hämmästeli. Kaupunkilaistuneet suomalaiset hellivät sisimmissään luontoa. Voittajarunosta näkyi toisaalta varmuus ja eheys, toisaalta herkkyys, luonnehtivat raadin jäsenet. Kilpailun yleistä tasoa raati piti hyvänä. Raadin puheenjohtajaan Risto Ahtiin teki vaikutuksen runot, joista huokui läsnäolo ja onni. -Onnellisuuden voi käsittää vain sellainen ihminen, joka sitä pystyy itsessään ylläpitämään ja siihen rauhassa tutustumaan. Runoista kuvastuivat myös erilaiset rakastamisen kokemukset, jotka vievät aina mukanaan. Suomalaiseen rakkausrunoon mahtuu niin aurinkoa, myrskyä kuin metsäpalojakin, Ahti kiteytti.

Ruotsinkielisen kilpailun voitti Mia Bergenheim Espoosta.
Toiselle sijalle ylsi Merja Backman Kausalasta Iitistä ja kolmannen palkinnon sai Katherine Laurent Pietarsaaresta. Kunniamaininnat saivat Paul Wasastjerna Helsingistä ja Eva Kronqvist Oravaisista.

Ruotsinkielisen runokilpailuun lähetettiin noin 150 runoa. Kilpailun taso oli vaihteleva ja parhaimmisto erottui kirkkaasti. Voittajan ratkaisivat runojen pysäyttävät kielikuvat ja tasapainoisuus, raadin puheenjohtaja Cristina Andersson toteaa.

Molemmissa kilpailuissa voittaja saa 1000 euroa. Toinen palkinto on 500 euroa ja kolmas palkinto 250 euroa. Kunniamaininnan saaneet kilpailijat saavat lahjakortit kirjakauppaan sekä Lahden Runomaraton ry:n runokirjat.

Lisätiedot:

Suomenkielisen runokilpailun puheenjohtaja Risto Ahti p. 040 8359943

Ruotsinkielisen runokilpailun puheenjohtaja Cristina Andersson p. 0400 633190